Ekokumppanit ja Pirkanmaan Jätehuolto järjestävät kaksi kuukautta kestävän kampanjan, jonka aikana kotitalouksien muoviesineitä eli kovamuovijätettä voi tuoda maksutta Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskuksiin. Keräykseen voi tuoda kovamuovista valmistettuja esineitä, kuten puutarhakalusteita, leluja, keittiötarvikkeita sekä putkia. Jätekeskuksissa ei ole muovipakkausten vastaanottoa. Keräyskampanja toteutetaan 18.9. – 18.11.2023.

Tällä hetkellä vain muovipakkaukset kuuluvat tuottajavastuun ja kansallisen kierrätysjärjestelmän piiriin. Pakkausten lisäksi muovia on kuitenkin monissa käyttöesineissä. Ympäristön kannalta on tärkeää, että myös kovamuovit saataisiin kierrätettyä ja raaka-aine käytettyä uusiin tuotteisiin. Useat kansallisen tason strategiat kuten Kansallinen jätesuunnitelma sekä Muovitiekartta 2.0 tähtäävätkin kierrättämisen laajentamiseen myös muihin kuin muovipakkauksiin.

Pilotin avulla tutkitaan kovamuovien keräys- ja kierrätysprosessia. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään selvittämään kerätyn muovin koostumusta. Tuloksia päästään hyödyntämään nopealla aikataululla, sillä tavoitteena on järjestää toinen pilotointijakso keväällä 2024.

Muoviesineiden vastaanottopaikat

Tarastenjärven jätekeskus (Hyötyvoimankuja 2, Tampere)

Koukkujärven jätekeskus (Koukkujärventie 361, Nokia)

Mitä keräykseen voi tuoda?

Keräyksessä otetaan maksutta vastaan kovamuovista valmistettuja tavaroita kuten

• Muoviastioita, -ämpäreitä, -purkkeja ja -laatikoita
• Muovisia leluja, pelejä ja pulkkia
• Muovisia kodintavaroita ja keittiötarvikkeita kuten pakasterasioita, leikkuulautoja sekä kukkaruukkuja
• Muovisia piha- ja puutarhakalusteita
• Muoviputkia

Pilotti on osa EU:n innovaatio- ja tutkimusohjelman rahoittamaa TREASoURcE-kiertotaloushanketta.

Ekokumppanit järjestää kiertotalousnäyttelyn ainakin viidessä Pirkanmaan kunnassa vuosien 2023–2024 aikana. Varmistuneita näyttelykuntia ovat Pälkäne, Tampere, Mänttä-Vilppula, Lempäälä ja Hämeenkyrö. Näyttely on esillä kuntien kirjastoissa, lukuun ottamatta Tampereen näyttelyä, joka järjestetään Tampere-talossa 14.10.2023 järjestettävässä SWAP!-vaatteidenvaihtotapahtumassa. Syyskuun ajan näyttely on nähtävillä Pälkäneen pääkirjasto Arkissa.

Kiertotalousnäyttely järjestetään TREASoURcE-hankkeen pilottina, ja siinä esitellään kiertotaloutta hankkeessa mukana olevien kokonaisuuksien kautta. Näyttelyssä on esillä kestävään kulutukseen ja kiertotalouteen, sekä sähköautojen akkuihin, muoveihin ja biosivuvirtoihin liittyvää kiertotaloustietoa. Mukana on myös aktivointitehtäviä näyttelyssä kävijöille näyttelyn aiheisiin liittyen.

Näyttely tarjoaa tärkeää ja mielenkiintoista tietoa kiertotaloudesta ja soveltuu koko perheelle. Kirjastoissa järjestettävissä näyttelyissä on esillä tietoa myös kirjastojen lainauspalveluista ja kirjojen lisäksi lainattavissa olevista tavaroista – lainaaminenhan on kiertotaloutta!

KIERTO FEST Future-kiertotalousmessut järjestettiin aurinkoisena huhtikuun lopun päivänä Tampere-talossa. Messujen pääteemana oli työelämän ja yrittämisen muutos, jonka nousussa oleva kiertotaloustrendi sekä kestävyyden ja vastuullisuuden vaatimukset tuovat mukanaan.

Messut houkuttelivat paikalle yli 1 600 messuvierasta tutustumaan 46 näytteilleasettajan osastoon ja monipuoliseen lavaohjelmaan. 

Myös TREASoURcE-hanke Ekokumppaneiden Lindan ja Jaanan edustamana oli messuilla omalla osastopaikallaan. TREASoURcEn osaston kärkenä olivat energia ja kiertotalous, jotka liittyvät merkittävästi kahteen hankkeen kolmesta arvoketjusta: akkuihin ja biopohjaisiin sivuvirtoihin.

TREASoURcEn osastolla pääsi vastaamaan melko haastavaan energia- ja kiertotalousvisaan. Visan tarkoituksena oli herätellä vastaajien ajatuksia kysymysten aihepiiriin liittyen, oikein vastaaminen ei tällä kertaa ollut tärkeintä vaan visan palkinto arvottiin kaikkien vastanneiden kesken. Palkintona oli lahjakortti Tampereen seudun joukkoliikenteeseen eli Nysseen.

Energia- ja kiertotalousvisan kysymykset vastausvaihtoehtoineen:

1. Vuonna 2022 Suomessa oli noin 140 000 liikennekäyttöistä sähkö- ja hybridihenkilöautoa. Kuinka monta sähkökäyttöistä autoa Suomessa on ennustettu olevan vuonna 2030?

a) 1 200 000
b) 300 000
c) 600 000
d) 900 000

2. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa?

a) Uusiokäyttö pidentää sähköauton akkujen elinikää
b) Uusiokäytön myötä sähköauton akkujen kierrätys tulee tarpeettomaksi
c) Sähköauton akkujen uusiokäyttö säästää uusioraaka-aineresursseja
d) Sähköauton akkujen uusiokäyttö antaa lisäaikaa kehittää vastuullista akkujen toimitusketjua

3. Akkuja tarvitaan (valitse yksi tai useampi)

a) Energian tuotantoon
b) Sähköverkon tasapainottamiseen
c) Sähköisten työkoneiden käyttöön
d) Fossiilisesti tuotetun sähkön muuttamiseen päästöttömäksi sähköautossa
e) Uusiutuvan energian varastointiin

4. Kuinka paljon biojätteeseen kuuluvaa jätettä menee tällä hetkellä vielä sekajätteen joukkoon?

a) 5 prosenttia
b) 25 prosenttia
c) 38 prosenttia
d) 50 prosenttia
e) 75 prosenttia

5. Mitä oikein kierrätetystä biojätteestä saadaan? (valitse yksi tai useampi)

a) biokaasua korvaamaan fossiilisia polttoaineita
b) multaa
c) lannoitteita
d) biometaania
e) sähköä

Miten sinä olisit vastannut kysymyksiin?

Jos haluat selvittää oikeat vastaukset tai jutella visan tai TREASoURcEn aihepiireistä, ota meihin yhteyttä. Tarkemmat yhteystietomme löytyvät hankkeen omalta sivustolta.

TREASoURcE järjesti 28.3.2023 Hepolamminkadun Tredun kanssa yhteistyössä koululaisvierailun, jossa Vehmaisten koulun ja Viljakkalan yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan kiertotalouteen ja siinä sivussa myös Tredun Hepolamminkadun toimipisteen materiaalitekniikan opetuksen puitteisiin. Päivän aluksi materiaalitieteen ja ympäristötekniikan väitöskirjatutkija Pauli Hakala Tampereen yliopistolta luennoi meriin kertyvästä muovista sekä muovin uusiokäytöstä. Hakalan mukaan muutos meriin kertyvän muovin määrässä on ollut nousujohteinen, ja tällä hetkellä arvio Tyynenmeren suurimman muovikerääntymän (GPGP) kokonaispinta-alasta on noin kaksi kertaa Texasin osavaltion koko, eli yhteensä 1,6 miljoonaa neliökilometriä (The Ocean Cleanup; Lebreton, Slat, Ferrari et al. 2018).

Uudet näkökulmat muoviteknologiaan

Meriin päätyvän muovijätteen nykytilasta huolimatta Hakalan luento toi myös toiveikkuutta uusista tavoista ratkaista muoviongelma. Esimerkiksi moninaiset teknologiset keinot muovin keräämisen ja uusiokäytön suhteen kehittyvät jatkuvasti. Vaikka tällä hetkellä muovia lajitellaan ja jatkojalostetaan keskeisimmin mekaanisesti, tutkii Hakala muovin entsymaattisen hajottamisen mahdollisuuksia uusiomuoville sekä biohajoaville muoveille.
Teoriasta käytäntöön: muovityöpajat ja kiertotaloustietämyksen kartuttaminen
Luennon päätyttyä oppilaat pääsivät tutustumaan erilaisiin muovilaatuihin sekä tekemään muovien tunnistustehtävää. Lisäksi ryhmät saivat hyödyntää Tredun laitteistoa ja valmistaa erilaisia muoviesineitä alipainemuovaamalla. Oppilaat pääsivätkin koteihinsa uusiomuovista valmistettujen valokuvakehysten, pinssien sekä muovimuottien kera. TREASoURcEn puolesta ryhmille oli järjestetty interaktiivista toimintaa kiertotalousaiheisen visan parissa. Oppilaat testasivat tietouttaan tuotteiden elinkaaresta, oikeaoppisesta lajittelusta sekä uusiokäytön mahdollisuuksista kiertotalouden näkökulmasta. Vaikka teknologialla on keskeinen rooli ympäristön muovihaasteen ratkaisussa, on myös sääntelyllä ja kuluttajilla sen suhteen valtava merkitys. Oppilaat saivat siis tapahtumapäivästä eväitä tarkastella myös omaa arkitoimintaansa osana kiertotaloutta.

Kiertotalouden tulevaisuuden osaajat

Aamun luennolla Pauli Hakala korosti nuorten osaajien merkitystä tulevaisuuden innovoinnille ja päätöksenteolle muovitaloudessa sekä taustoitti omaa reittiään ympäristö- ja materiaalitekniikan asiantuntijaksi. Luentoa kuunnelleet yläkoululaiset jo pian pääsevät valitsemaan urapolkuaan ja tapahtumapäivän jälkeen lähtivät kotiin mukanaan jälleen uusia näkökulmia tulevaa ammatinvalintaa varten.

Lähteet
https://theoceancleanup.com/great-pacific-garbage-patch/, viitattu 11.4.2023 Lebreton, L., Slat, B., Ferrari, F. et al. (2018) Evidence that the Great Pacific Garbage Patch is rapidly accumulating plastic. Sci Rep 8, 4666 https://doi.org/10.1038/s41598-018-22939-w

KiertoaSuomesta.fi – digitaalinen markkinapaikka avataan 30.5.2023 seminaarissa Tampereella!

MTK järjestää osana TREASoURcE-hanketta seminaaritilaisuuden, jossa käsitellään yritystoiminnan kehittämistä kiertotalouden ja datan avulla.

Tapahtumassa on kaksi paneelikeskustelua, ensin maatalouden kiertotalousratkaisuista ja sen jälkeen datatalouden mahdollisuuksista. Mukana keskustelemassa on mielenkiintoisia alan asiantuntijoita sekä käytännön toimijoita.

Tilaisuudessa julkistetaan MTK:n kehittämä KiertoaSuomesta.fi -digitaalinen markkinapaikka, jossa voi sekä myydä että ostaa alkutuotannon biopohjaisia sivuvirtoja.

Tilaisuuden tavoitteena on välittää tietoa maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden mahdollisuuksista parantaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja edistää kustannustehokkuutta. Lisäksi tuodaan esiin datamurrokseen liittyviä potentiaaleja sekä pinnalla olleita kysymyksiä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja tapahtumasta:
www.lyyti.in/kiertotalousjadata2023
 

Nelivuotisen TREASoURcE-kiertotaloushankkeen puitteissa toteutetussa pilotissa on tarkoitus tutkia sähköautojen akkujen uusiokäyttöä aurinkoenergian varastoinnissa. Suomessa pilotti toteutetaan Pirkanmaalla, Lempäälän kuntakeskuksessa sijaitsevassa Lempäälä-talossa. Norjassa kohteena on maan eteläosassa sijaitseva moottoriurheilukeskus Rudskogen. Käytetyistä sähköautojen akuista valmistetut akustot asennetaan pilottikohteisiin kesän 2023 aikana.

Piloteilla pyritään lisäämään todennettua tutkimustietoa käytöstä poistettujen sähköautojen akkujen uusiokäytöstä energian varastointitarkoituksiin sekä edistämään teknologian käyttöönottoa. Sähköautoihin kohdistuvien tiukkojen vaatimusten vuoksi akkujen katsotaan olevan käyttöikänsä lopussa, kun ne saavuttavat noin 80 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetistaan. Näin ollen niissä on jäljellä vielä paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, jota voidaan käyttää vähemmän vaativiin sovelluksiin, kuten energian varastointiin.

Akuston avulla pystytään tasaamaan sähkön kulutushuippuja sekä varastoimaan aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähköä. Ylituotannosta varastoitua energiaa voidaan puolestaan hyödyntää hetkinä, joina aurinko ei paista eivätkä paneelit tuota sähköä. Kustannushyötyjen lisäksi akusto parantaa rakennuksen energiaomavaraisuutta, vähentää paikallisen verkon kuormitusta ja lisää sähköverkon vakautta. Uudelleenkäyttö pidentää akun elinikää sekä säästää maapallon kriittisiä mineraaliresursseja. Lisäksi uudelleenkäytöllä vältytään kierrätyksessä tyypillisesti syntyvältä materiaalihävikiltä.

Lempäälä-talossa kestävyys ja energiatehokkuus on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

”Pilotti kuulosti heti mielenkiintoiselta ja kysyntäjouston hyödyntäminen on erittäin ajankohtainen aihe. Jo ennestään energiatehokas Lempäälä-talomme soveltuu hyvin pilottikohteeksi, pilottikohteelta toivottiin mm. omaa aurinkosähkövoimalaa ja soveltuva tilakin akuille löytyi Lempäälä-talosta. Mielenkiinnolla odotamme pilotin tuloksia, joita voimme myös hyödyntää tulevissa hankkeissamme,” kommentoi Ulla Palo-oja, Lempäälän kunnan yhdyskunnan palvelualueen rakennuttajapäällikkö.

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on toteutettujen pilottien helppo toistettavuus, jolloin vastaavia kokeiluja voidaan toteuttaa muualla Euroopassa. Monistettavuutta tukee myös akkujen uudelleenkäytön hyötyjen yleismaailmallisuus.

Akkujärjestelmät ovat käytössä ja keräävät tietoa tutkimusta varten vuoteen 2026 asti. Järjestelmän toimintaa optimoidaan koko pilotin ajan kerätyn datan ja kokemusten perusteella. Akkujärjestelmissä on hankkeen päättyessä vielä runsaasti kapasiteettia jäljellä, joten ne voidaan tarvittaessa helposti siirtää uudelleen käytettäväksi muualla.

Pilotin muista kohteista voi lukeaa lisää täältä: The European circular economy project TREASoURcE to install stationary battery systems for energy storage purposes at two demo sites in Norway and Finland – TREASoURcE

TREASoURcE-hankkeessa kehitetään MTK-vetoisesti biopohjaisten sivuvirtojen digitaalista markkinapaikkaa.

KiertoaSuomesta.fi –sivuston tarkoituksena on yhdistää materiaalien myyjät ja ostajat. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään biopohjaisiin sivuvirtoihin, kuten vaikkapa lantaan, korsiin, puruihin ja pelletteihin. Sivuston pääkohderyhmänä ovat aluksi maa- ja metsätalouden yritykset ja biopohjaisia raaka-aineita käyttävä teollisuus sekä julkinen sektori.

Sivuston kehittämisessä pyritään käyttäjäystävälliseen palvelunkehitykseen ja sen varmistamiseksi kehitystyöhön on hankkeen alusta asti otettu mukaan myös tulevat käyttäjät. Tammikuun puolessa välissä Tampereella UKK-instituutilla järjestettiin kaikille kiinnostuneille avoin työpaja, johon osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Työpajan tuloksena saatiin kerättyä paljon ideoita niin myyjän, ostajan kuin myös logistiikan näkökulmasta.

Seuraava yhteinen tapaaminen sivuston merkeissä järjestetään loppukeväästä ja kutsu julkaistaan myöhemmin TREASoURcEn sekä MTK:n nettisivuilla ja some-kanavilla. Käyttöominaisuuksien kehittämiseen on tulossa myös virtuaalinen kysely lähiaikoina.

KiertoaSuomesta.fi-palvelun kehittämistyön taustalla on nelivuotinen EU:n Horisontti Eurooppa –ohjelman rahoittama TREASoURcE -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on alueellisten pilottien avulla löytää käyttötapoja sekä liiketoimintamahdollisuuksia maataloudessa syntyville biopohjaisille jäte ja -sivuvirroille.

Haluaisitko päästä mukaan kehittämään? Liity sähköpostilistallemme tästä linkistä ja seuraa KiertoaSuomesta.fi– verkkosivuja, niin ilmoitamme tulevista tapahtumista ja mahdollisuuksista vaikuttaa.

Muovin kierrätys on yksi kolmesta TREASoURcE-hankkeen arvoketjusta. Hankkeen tavoitteena on löytää optimoitu prosessi mekaaniselle ja termokemialliselle kierrätykselle.

”Muovijäte on aiheena kompleksinen, mutta on arvokasta, kun jäte kerätään, lajitellaan ja kierrätetään oikealla teknologialla. Projektissa tutkitaan kotitalous-, maatalous- sekä teollisuusmuoveja sekä eri kierrätysteknologioiden soveltuvuutta. Teknologioilla pyritään parantamaan muovin kierrätysastetta sekä lisäämään muovin kiertoa”, kuvailee VTT:n Vanhempi asiantuntija Ugur Kaya.

”VTT Tampereella tutkimme mekaanista kierrätystä, mutta teemme myös muita projektiin liittyviä tehtäviä kuten tiekarttojen ja datan analysointia”, lisää VTT:n Tutkija Sarianna Palola.

Opiskelijat ovat tärkeä sidosryhmä

Maanantaina 5.12.2022 ryhmä materiaalitekniikan opiskelijoita Tampereen yliopistosta vieraili VTT:n Tampereen kampuksella.

”Yliopisto-opiskelijat ovat tulevaisuuden innovaattoreita, päätöksentekijöitä sekä kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittäjiä. On tärkeää saada heidät mukaan keskusteluihin ja yhteistyöhön, jolla pyritään kehittämään vähähiilisiä arvoketjuja sekä edistämään kiertotaloutta muiden sidosryhmien kanssa. Heidän panoksensa antaa tuoreita näkemyksiä kehitysyhteistyöhön niin teknologian kuin kuluttajan näkökulmastakin”, sanoo Liiketoiminnan neuvonantaja Pirkko Eteläaho Business Tampereelta.

Vierailun aikana opiskelijat oppivat muovin kierrätyksestä ja pääsivät tutustumaan mekaanisen kierrätyksen laitteistoon. He myös osallistuivat työpajaan, jonka tavoitteena oli ideoida, miten muovin kiertotaloutta pystyttäisiin parantamaan. Varsinkin tuotesuunnittelu ja toimijoiden koulutus nousivat esille työpajassa.

Kiertotalous tarvitsee  yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä VTT:n, Ekokumppaneiden, Business Tampereen sekä MTK:n kanssa.

”Kiertotalous tarvitsee yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hankkeen ulkoisten sidosryhmien lisäksi olemme onnistuneet luomaan hyvät yhteistyöedellytykset projektin sisällä”, kommentoi Ekokumppaneiden Projektipäällikkö Linda Rekosuo.

”Yksi suurimmista kiertotalouden ajureista on tietoisuuden, tietämyksen sekä ymmärryksen lisääminen, tässä opiskelijat ovat avainroolissa. Haluamme näyttää vaihtoehtoja tulevaisuuden sukupolville. Meillä on hyvä mahdollisuus kehittää tätä konseptia ja opiskelijoiden osallistamista eteenpäin, ja toistaa se muilla projektin alueilla”, sanoo MTK:n Projektipäällikkö Riina Kärki.

You can find news in English here: University students visited mechanical recycling facility in Tampere – TREASoURcE

Jouluun on nyt vajaa kuukausi aikaa ja jouluvalmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa monessa suomalaiskodissa. Tällä hetkellä luultavasti etenkin lahjahankinnat aiheuttavat suurimmat kiireet, jouluruuan suunnittelu ja joulusiivous ovat vuorossa hieman myöhemmin.  

Tilastokeskus on kerännyt yhteen muutamia kiinnostavia tilastotietoja suomalaisten joulunvietosta. Nordean tekemän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suunnittelivat viime joulun alla käyttävänsä joululahjoihin keskimäärin 341 euroa aikuista kohden. Suosituimpia joululahjoja ovat makeiset, vaatteet, lelut, kirjat ja lahjakortit.

Voisiko lahjaksi antaakin tänä vuonna käytetyn tuotteen? Se olisi ilmastoystävällisempää ja toisi myös euromääräisiä säästöjä tilanteessa, jossa monella on vaikeuksia maksaa sähkölaskujaan ja ruuankin hinta on noussut huimaa tahtia syksyn aikana. 

Samaan Nordean kyselyyn viime vuonna vastanneista 40 prosenttia kertoo huomioivansa ilmastonmuutoksen ja ympäristöystävällisyyden jouluostoksissaan ja antavansa lahjaksi aineettomia lahjoja, palveluita, käytettyjä tuotteita tai vähentävänsä lahjojen hankintaa ylipäänsä. Melkein puolet vastaajista on joko jo antanut tai voisi ajatella antavansa lahjaksi käytettyjä tuotteita. 

Ekokumppanit osallistuu tänä vuonna kestävämmän joulun mahdollistamiseen järjestämällä Joulu Swap-lahjanvaihtotapahtuman. Tapahtuma keskittyy lasten leluihin, peleihin ja harrastevälineisiin, joita on tarjolla maksutta sunnuntaina 11.12. Finlaysonilla. Siistejä ja ehjiä tavaroita otetaan vastaan kahtena ennakkokeräyspäivänä ennen tapahtumaa: lauantaina 3.12. ja maanantaina 5.12.

Joulu Swap-tapahtumalla tapahtumalla Ekokumppanit haluaa toisaalta tarjota mahdollisuuden lahjoittaa kotoa käyttämättömät lasten tavarat eteenpäin ja toisaalta myös lisätä tietoisuutta siitä, että käytettykin tavara on arvokas ja hyvä lahja.  

Tori.fi-palvelun vuonna 2020 teettämän tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista haluaa huomioida ympäristön myös jouluna. Käytetyt tuotteet joululahjana on hyvä tapa suojella ympäristöä ja samalla vähentää ilmastoahdistusta. Tärkeää on muistaa myös Lidlin viime joulun alla teettämän tutkimuksen tulos: kaikkein toivotuin joululahja on yhteinen aika läheisten ja perheen kanssa! 

Lähteet: 

Tilastokeskus: Joulu tilastojen valossa 
https://stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/joulu-tilastojen-valossa.html 

Nordea:  
https://www.nordea.com/fi/media/2021-12-01/nordean-kysely-suomalaisten-joulubudjetti-viime-vuotta-suurempi-nuoret-huomioivat-ilmastonmuutoksen-muita-enemman 

Tori.fi: 
https://media.tori.fi/joulupukki-kehottaa-ilmastoystavallisempaan-jouluun-hyva-viikko-aloittaa-fiksu-kuluttaminen/ 

Lidl: 
https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/lidl-selvitti-suomalaisten-joululahjatoiveita-pukinkontin-top-10-suosikit-ja-inhokit.html 

Joulu Swap: leikit ja harrastukset lähestyy! Tästä löydät tapahtumasta usein esitettyjä kysymyksiä.

1. Mitä tavaroita Joulu Swapiin voi tuoda? 

Voit tuoda ennakkokeräykseen 3. ja 5.12. lapsille tarkoitettuja leluja, lautapelejä ja palapelejä. Lisäksi otamme vastaan erilaisia lasten harrastevälineitä ja siistejä urheiluvarusteita. 

Joulu Swapissa ei oteta vastaan vaatteita, kirjoja, CD-, DVD-, Blue ray-levyjä tai tietokonepelejä. 

2. Minkä kuntoisia tavaroita vastaanotetaan? 

Voit tuoda ennakkokeräykseen siistejä, puhtaita ja hyväkuntoisia lasten leluja ja harrastevälineitä.  

Tavaroiden pitää olla ehjiä ja puhtaita. Sellaisessa kunnossa, että voisit antaa ne joululahjaksi. Tarkistathan, että kaikissa peleissä ja leluissa on osat tallessa! 

3. Voinko tuoda tavaroita vielä itse tapahtumaan 11.12.? 

Otamme leluja, pelejä ja harrastevälineitä vastaan vain ennakkokeräyspäivinä, jotka ovat lauantai 3.12. klo 10-16 ja maanantai 5.12. klo 13-19.

Vastaanottopaikkana on Moreenia (Valssipadonraitti 3, Tampere). Itse tapahtumassa emme enää ota vastaan tavaroita. 

4. Voinko tuoda lasten vaatteita? 

Joulu Swapissa emme vastaanota vaatteita, vaatteiden vaihtoon järjestetään oma Swap-tapahtumansa. 

5. Kuinka paljon tavaroita voidaan tuoda? 

Voit tuoda enintään 10 tavaraa. Saat tuomistasi tavaroista yhden Swap-setelin/tuotu tavara, kuitenkin maksimissaan 5 kappaletta. 

6. Miten tavarat ostetaan, tarvitsenko rahaa mukaani? 

Swap-tapahtumassa ei ole mahdollista ostaa tavaroita rahalla, vaan ‘ostaminen’ tapahtuu Swap-seteleillä. Jokainen tapahtumaan tulija saa ovelta 3 kpl Swap-seteleitä, joilla voi ‘ostaa’ siis yhteensä kolme tavaraa tapahtumasta.

Ennakkokeräykseen leluja, pelejä tai harrastevälineitä tuova voi saada lisäksi enintään 5 kpl lisäseteleitä. 

7. Mitä tapahtumasta jääneille tavaroille tehdään? 

Tavarat lahjoitetaan Hope ry Tampereelle sekä Pirkanmaan kierrätyskeskukselle. 

8. Mitä palveluita tapahtumassa on tarjolla? 

Tapahtumassa 11.12. kuullaan puheenvuoroja kestävästä joulunvietosta ja sieltä on mahdollista ‘ostaa’ lasten leluja, pelejä ja harrastevälineitä Swap-seteleillä, joita saa sekä ovelta tapahtumaan tullessaan (3kpl) että tuodessaan ennakkokeräykseen tavaroita (max. 5 kpl).   

Kahvilapalveluita ei tapahtumassa ole, mutta Finlaysonin alueelta löytyy monia ruoka- ja kahvilapalveluita, jotka ovat avoinna myös sunnuntaisin. 

”Valmista, käytä ja heitä pois” kuvaa hyvin nykyistä  lineaarista talousmallia. Malli perustuu materiaalien ja resurssien kertakäyttöisyyteen. Tuotetta varten hankitaan raaka-aineita, jotka käytön jälkeen päätyvät kaatopaikalle. Jotta malli voisi toimia, täytyisi maapallolla olla ehtymättömästi luonnonvaroja. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, ja tasapainoilemme jo nyt maapallon ekologisen kantokyvyn rajoilla.

Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, joka pyrkii vastaamaan lineaarisen talouden tuomiin haasteisiin. Siinä materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkään. Holtittoman kulutuksen sijasta suositaan tuotteiden yhteiskäyttöä, lainaamista ja vuokraamista.

Kun tuote ei enää kelpaa alkuperäiseen käyttöön, pyritään sille löytämään uusi käyttökohde mahdollisimman vähällä työllä ja prosessoinnilla. Tavaroiden kunnostaminen ja kuluneiden osien vaihto kasvattavat tuotteen elinikää. Loppuunkäytetyt materiaalit kierrätetään, jolloin ne voidaan hyödyntää raaka-aineena uusille tuotteille.

Kiertotalous vaatii toimia kaikilta!

Kiertotalouden tavoite on vähentää syntynyttä jätemäärää sekä pienentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sen on ennustettu luovan runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja.

Kiertotalous ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan se vaatii muutosta kaikilta!

Seuraavan kerran, kun olet kaupan hyllyllä, mieti, tarvitsetko ostostasi varmasti. Voisitko ostamisen sijasta lainata tavaran? Onko poisheittämäsi esine varmasti hyödytön? Ehkä sen voisi korjata tai lahjoittaa eteenpäin.

Jos kiertotalous on jo tuttua, tuo se ilmi! Omalla esimerkillämme voimme vauhdittaa systeemistä siirtymää kohti kestävämpää kulutusta.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation: What is a circular economy? | Ellen MacArthur Foundation

Sitra: Kiertotalous – Sitra

TREASoURcE-hanke on käynnistynyt!

TREASoURcE-hanke on käynnistynyt kesäkuussa 2022. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta alueellisten kiertotalouspilottien kautta. Hankkeeseen osallistuu 17 organisaatiota Pohjoismaista, Baltian maista sekä Puolasta. 

Hanke toteutetaan ajalla 2022 – 2026 ja sitä koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT. Pirkanmaalta projektissa ovat mukana Ekokumppanit, Business Tampere sekä MTK.